Lauri Supponen | Portfolio - LAURI SUPPONEN /COMPOSER/

Joonatan Rautiola ja Lauri Supponen – Mouthpiece – Mad House Helsinki 2020 © Sanni Siira

Korvat Auki Ensemble at Tallinn Music Week 2017 – Sebastian Dumitrescu, bass – Lauri Supponen, oboe
photo: Kris Moor

Portfolio [bass oboe]

I studied oboe as a second study instrument during my Bachelor's studies at the London Royal College of Music, under the tutelage of the renowned orchestral musician and session recording artist David Theodore. Prior to this, I studied privately with the solo cor anglais of Opéra de Wallonie in Belgium, Olivier Habran.

I started playing the bass oboe in the summer of 2024, first with an instrument on loan from Charles Klein, a Brussels-based Australian oboist and researcher. During the autumn of 2024 I delved deeper into the extended techniques of the instrument and arranged new repertoire for the instrument, such as a fantasy on the Prologue for solo viola from Gérard Grisey's Les éspaces acoustiques and the D-major suite for viola da gamba by J.S. Bach.

preparing for a performance at Katve in Helsinki, February 2025: experimenting with a pitch shifter built in Max/MSP

I had the chance to give an extended improvisation performance with my colleague Mikko Sarvanne during an Open Atelier Day at the Cité Internationale des Arts in Paris in December 2025.

We experimented with feeding the bass oboe sound into Sarvanne's modular synthesizer combined with field recordings and piano.

Mikko Sarvanne and I rehearsing for our Paris performance

The bass oboe has very limited existing repertoire, comprising mostly of Gustav Holst Planets as well as two large orchestral works by Varèse. Much of the repertoire for Heckelphone – such as the early Strauss operas and Die Alpensinfonie – can to an extent be played with the bass oboe.

Works for viola and viola da gamba provide a valuable channel into the pre-modern repertoire.

Many works for cor anglais fit the register of the bass oboe, the sound of which is could be close enough to its higher counterpart to act in its stead, certainly in a chamber music context.

a few lines from J.S.Bach sonata for gamba in D major

a fantasy on Gérard Grisey's Prologie pour alto seul from Les éspaces acoustiques.

I purchased the bass oboe I had on loan from Charles Klein in March 2025.

Currently I'm developing a collaborative commission project 'UNDERCURRENT' with composers Mikko Sarvanne (FI), Martin Rane Bauck (NO), Love Carbin (SE) and Camilo Mendez Sanjuan (CO) to seek new repertoire for the instrument as well as explore its extended techniques, harmonics and multiphonics.

In May 2025 I will travel to Tallinn, Oslo and Gothenburg to workshop the instrument with local composers, with funding from the Nordic Culture Point.

Portfolio [sävellys]

Taiteellinen toimintani käsittää keskeisimmältä osin tuotantoni säveltäjänä, joka koostuu yli 40 vuodesta 2008 eteenpäin sävelletystä teoksesta. Kouluttauduin sävellyksen ammattilaiseksi nykymusiikin alan huippuyliopistoissa Lontoon Royal College of Musicissa ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Säännölliset tilaukset nykymusiikkifestivaalelilta kuten Musica nova ja Viitasaaren Musiikin aika, nykymusiikkiyhtyeiltä kuten Uusinta Ensemble ja Tapiola Sinfonietta, sekä jäsenyyteni edunvalvojatahoissa Suomen Säveltäjät, Music Finland ja Teosto toimivat näyttönä siitä, että toimintani on ammattimaista.

Asennoitumiseni sävellystyöhön on muuttunut kiinnostuksieni mukaan ja olen jatkuvasti kehittänyt sävellystekniikoitani tukeutuen aikaisemmissa teoksissani tekemiin löydöksiini. Voikin sanoa, että olen menossa yhä kokeellisempaan suuntaan. Kokeellisen työskentelyn tiedostamiseen ja hyväksymiseen liittyy olennaisesti myös etsimiseen kuluvan ajan kunnioittaminen. Kokeellinen työskentely vaatii aikaa. Vaikka pohjaisinkin sävelkieleni edellisistä töistäni oppimaani, pitää jokaisen uuden projektin etsikkoajalle varata tarpeeksi sijaa työskentelyssä. Ammattitaitoon kuuluu kyky kehittää työskentelyä ja oppia virheistä. Minulle tämä tarkoittaa sitä, että vähennän vuosittaisten projektieni määrää ja varaan enemmän aikaa käsillä olevan projektin luonteen etsimiselle ja kokeilemiselle.

Anders Kregnes Hansen & Aksiom Ensemble – Ubi Calamari – Klang Festival 2018 © Alexander Banck-Petersen

Soli -teoksen mikrofonit 2021 © LS

kollektiivisuus

Työskentelen usein kollektiivisesti soittajien, tanssijoiden, kuvataiteilijoiden ja muiden säveltäjien kanssa. Kollektiivini ”Aukottoman seinän korvat” yhteissävellys Massahumu (2018) oli Helsingin Juhlaviikkojen tilaus Kansallisoopperan orkesterille ja kuorolle, juhlistamaan Esa-Pekka Salosen 60-vuotissyntymäpäiviä. Teoksessa soittajat olivat tilallistettu katsomon joukkoon. Teos keräsi laajasti huomiota lehdistössä, ja YLE lähetti konsertin suorana radiosta ja televisiosta.

taiteidenvälisyys

Outokummun Kaivos-festivaalin tilausteos, näyttämökantaatti Q (2018) integroi ÄÄNI-kollektiivin ja kontratenori David Hackstonin esittämän läpisävelletyn musiikin, nauhan, pop-laulun sekä Juha Pullin näyttelijäntyön. Teos perustui Miki Liukkosen O-romaaniin Klaus Maunukselan dramatisoimana.

Uusinta Ensemblen osatuottama Mouthpiece – esitys kuudelle suulle luotiin tanssin prosessin keinoin. Koreografi-tanssijoiden Elias Girod ja Lin Da koollekutsumani, eri aloja edustava työryhmä intergroitui niin hyvin, että syksyn 2020 Mad House Helsingin kantaesityksessä kaikki olivat niin tanssijoita kuin muusikoita.

Yhteissävellykseni kuvataiteilija Jonna Kinan kanssa Confession Piece (2021) oli esillä Helsinki Contemporary -galleriassa 9.4-2.5.2021.

taide & tiede

Sävelsin Riikka Talvitien kanssa vuosina 2020-21 Itämeri-aiheista esitystä videolle, nauhalle ja jousikvartetolle osana Juha Torvisen ja Suoni—tutkimusryhmän tutkimusta sävellyksestä yhteiskunnallisen ja ekologisen vaikuttamisen keinona.

Viime viiden vuoden aikana olen laajentanut musiikillista ilmaisuani DIY-elektroniikan suuntaan, olen harjaannuttanut taitojani kollektiivityöskentelyssä sekä vienyt työtäni esitystilannetta kokonaisvaltaisemmin hahmottavaan suuntaan ja hakenut tähän tukea poikkitaiteellista työskentelystä. Lisäksi pidän säveltäjän ammatille olennaisena sitä, että pyrkii viemään työnsä mahdollisimman laajalle kansainväliselle kentälle. Tähän liittyy yhteydenpito kansainvälisen ammattiyhteisön kanssa festivaaleilla ja kursseilla, sekä säännöllinen omien teoksien markkinointi verkossa ja edunvalvojien kanavissa osana henkilökohtaista kansainvälistymisstrategiaa. Teoksiani on säännöllisesti esitetty Tanskan Klang-festivaalilla ja UNM-festivaaleilla.

elektroniikka

Kitarateoksesta [p’a] (2015) lähtien teoksissani on ollut mukana yhä enemmän elektroniikkaa. Opus nen (2017) sisälsi jo eloelektroniikkaa, ja Musica nova festivaalilla kantaesitetty kitara-kontrabassoduo Tromba Marina (2020) laajensi kehitystä edelleen tilallistamalla live-äänitetyt, muokatut elektroniset äänet itserakentamani monikanavaisen peltipurkkikaiutinsysteemin läpi. Huhtikuussa kantaesitettävässä kontrabassoteoksessa Soli (2021) kukin kontrabasson kieli on vahvistettu varta vasten kehittämälläni eritysmikrofonilla.

Esa-Pekka Salonen – Massahumu – FNO 2018 © Juhani Eskola

Eriikka Maalismaa – Picea – Viitasaari Time of Music 2021 @ Santtu Paananen

kansainvälisyys

Viimeisen viiden vuoden aikana säveltämäni teokset ovat saaneet kantaesitystensä lisäksi toisia ja kolmansia esityksiä, joista useimmat kansainvälisellä kentällä. Aksiom Ensemble esitti kantaatin Ubi Calamari (2018) Oslossa ja Kööpenhaminassa. Kitaralaulusarja Dwell (2017) on esitetty Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Reykjavíkissa. Saksofoniteos Opus nen (2017) kiertää maailmaa Joonatan Rautiolan ohjelmistossa. Haitari- ja sähkökökitaraduo Ti-ti-uuu oli YLE:n edustajana alle 30v-kategoriassa Wroclawin International Composer’s Rostrum -kokoontumisessa.

Teoksillani on toisinaan eksplisiittinen yhteiskunnallinen ulottuvuus. Union of Precarious Musicians –syklin teokset Solsirépifpan (2017) ja Ubi Calamari (2018) käsittelivät työn kuvan muutumisen ja prekaarisuuden tematiikkaa. Ubi Calamari otti avoimesti kantaa Kansalaispalkan puolesta (Universal Basic Income).

Ylva Lund Bergner, Bente Leiknes Thorsen, Bergrún Snæbjörnsdóttir & Lauri Supponen – Klang Festival 2018 © Dennis Lehmann

muu työ

Sävellystyön ohella olen kirjoittanut arvioita ja artikkeleita mm. Cambridgen Tempo-julkaisuun ja Finnish Music Quarterlyyn. Kirjoituksissani olen keskittynyt etenkin sukupuolijakaumaan nykymusiikkikentällä.

Toimin Suomen Ung Nordisk Musik -yhdistyksen puheenjohtajana 2019-2021, ja vastuullani oli UNM Tampere 2020: music ecology -festivaalin järjestäminen elokuussa 2020.

PORTFOLIO : Lauri Supponen